Lightning Europeans and Nationals 2015

EPS tarjosi kisoille hienot puitteet ja hyvät järjestelyt

Edellisestä kisasta oli jo vierähtänyt tovi. Kotivesillä suoritetun treenaamisen jälkeen ukkelit lähtivät innosta piukeina mittelöön mukaan. Eipä tullut meistä Euroopan mestareita, tuli kuitenkin sentään Merikarjalan mestaruus. Esitimme siis maamme itäisen periferian Lightninglaivueen 298 parasta purjehdusta. Se ei kylläkään ollut kovin paljon.

Kisojen alla vene nostettiin Veleiro oy:n nosturin nokkaan sekä pestiin ja vahattiin huolellisesti. Samalla kiristeltiin ruuveja, tarkastettiin heloja ja uusittiin köysistöä paremmin kulkevaksi. Keskiviikkona karavaani siirtyi kisapaikalle mittauksia ja harjoitusstarttia varten. Rannassa muilla venekunnilla näytti aika kuluvan vastaavissa valmisteluissa, mitkä turnipsille oli tehty jo edellispäivänä kotona. Mittaukset ja paperisota hoituivat jouhevasti ja ruokailun jälkeen olimme valmiita vesille.

Ennen kisaa Turnipsi lensi vielä mukavasti

Tuuli oli virinnyt iltapäivällä noin kuuteen metriin sekunnissa, mikä oli meille kovasti mieleen. Matkalla rata-alueelle kävimme tarkastamassa merikorttiin merkityn kivikon ja rannassa illalla Jesse sai viilata köliä takaisin kisakuosiin. Itse startti meni hieman alavireisesti, mutta nousujohteisen purjehduksen jälkeen olimme maalissa viidensinä. Tämä vaikutti aivan mukavalta itse kisaa silmällä pitäen.

Neljästä varsinaisesta kisapäivästä jokainen toisti likimain samaa kaavaa. Perustuuli oli aamulla hyvin heikko ja päivän ensimmäistä kisastarttia jouduttiin odottamaan aina toista tuntia. Lopulta se päästiin ampumaan viriämässä olevaan merituuleen. Nämä hiljaisen tuulen startit olivat meille hyvin vaikeita. Vaikka itse lähtö onnistuikin mukavasti, oli vauhdin kiihdyttäminen ja pitäminen lähes yhtä vaikeaa kuin aina ennenkin. Asema ensimmäisellä ylämerkillä oli usein masentava.

Olemme miettineet päämme puhki yrittäessämme löytää syytä Turnipsin heikkoon kevyen kelin vauhtiin. Yksi syy löytyy varmasti riki- ja purjetrimmistä sekä vanhoista purjeistamme, toinen ajotekniikasta, kolmas miehistön miehekkäästä yhteispainosta ja neljäs meneekin sitten jo psykologian puolelle. Yhtä kaikki, yhdessä nämä tekijät aiheuttavat sen, että kevyen tuulen kryssiminen tiiviissä fleetissä on meille yhtä tuskaa. Joku meitä nopeampi kiilaa aina edelle ja sotkee tuulet. Avotuulet sen sijaan kulkevat hyvin ja tilanne helpottuu toisella kryssillä veneiden hajaannuttua laajemmalle alueelle. Loppukisa onkin sitten yleensä nousujohteinen, kun startin jälkeen menetettyjä sijoja aletaan napsia yksi kerrallaan takaisin.

Rantatunnelmia kisapäivän aattona

Tilannetta ei yhtään helpota se, että kotivesillä ei meillä oikein ole sopivaa sparraajaa vauhdin etsimiseen. Aivan sika säkissä kisapaikalla ei perustrimmiä arvaa lähteä muuttamaan. Olemme kyllä harjoitelleet yksinämme purjehtien manööverit kohdalleen, mutta vauhdin suhteen asia on huomattavasti hankalampi.

Kisapäivien jälkimmäiset startit lähetettiin sitten aina jo hieman paremmissa olosuhteissa noin neljän metrin tuuleen. Edellä kuvatut vaikeudet helpottivat jo hieman, mutta jatkuivat kuitenkin edellä kuvatun kaltaisina. Poikkeuksen teki reippaassa tuulessa purjehdittu lauantain jälkimmäinen lähtö. Siinä venevauhtimme oli hyvä ja meillä ei ollut suurempia vaikeuksia pitää lähdössä otettuja asemia aina maaliin asti. Olimme tässä startissa viidensiä. Yhteispisteissä pysyttelimme koko ajan puolivälin tienoilla.

Että silleen ...

Sunnuntain ainutta starttia odoteltiin taas lähes pari tuntia. Merituuli alkoi jälleen olla parhaimmillaan vasta matkalla rata-alueelta rantaan, aivan kuten muinakin kisapäivinä. Tässä startissa olimme jo jättämässä protestia toista suomalaisvenettä vastaan. Myötätuulessa hakiessamme paikka lähestyvälle alamerkille kosketti spinnupuomimme paapuurin venekunnan purjetta aivan Juryn kumiveneen edessä. Jostain syystä väistövelvollinen osapuoli jätti rikkeensä sovittamatta ja meidän oli pakko turvata oma selustamme protestilla. Tilanne kuitenkin raukesi toisen osapuolen vetäytyessä rikkeen takia kilpailusta.

Lähdimme hakemaan paikkaa kymmenen joukosta ja lopputuloksena oli viidestoista sija, mikä tuntui kieltämättä hieman pettymykseltä. Kaksi viidettä sijaa hieman reippaammissa keleissä purjehdituissa harjoitus- ja kisälähdöissä osoittivat kuitenkin tavoitteemme olleen realistinen. Luokkasääntöjen kieltäessä elektroniset laitteet veneessä, on kaikki jutun valokuvat otettu kuivalla maalla. Onneksi järjestäjien kuvapankista löytyy parempia otoksia. Kisan tulokset löytyvät puolestaan täältä: http://www.espoonpursiseura.fi/@Bin/425273/Lightning_EC2015_FinalResults.pdf

Avoimien EM-kisojen kolmas sija meni USA:han