Varikkopysähdyksellä Heinolassa oli jo hymy korvissa |
Tunnin odottelun jälkeen pääsimme viimein matkaan, tuulessa ei ollut tapahtunut oleellista muutosta. Odottelu jatkui järvellä, rataa käytiin vasta nyt pysyttämään. Lopulta pääsimme matkaan, Turnipsi säntäsi eturivistä ja oli ylämerkillä kärkikahinoissa. Aamupäivän uhopuheet sattuivat nolosti omaan nilkkaan, kun pian spinnun nostamisen jälkeen barberi pääsi auki ja spinnupuomi karkasi korkeuksiin. Maston topin korkeudella lentävän spinnun aiheuttama kallistusmomentti on melkoinen. Empiirisen havainnon perusteella se riittää hyvinkin kaatamaan Lightningin. Varsinaista uimareissua ei tästä kuitenkaan tullut, sillä ennätimme kierrähtämään kölille. Kunnian voimme ottaa kuitenkin siitä, että me olimme nurin jo ennen kuin yksikään muu venekunta oli edes saanut spinnua nostettua.
Takastaagin apina tuli siis näin kastettua, mutta ei tässä vielä kaikki. Ennen nurin menoa Ville oli ehtinyt vapauttamaan spinnun fallin mastolta. Vedessä ollessaan köysi oli sotkeutunut eikä juossutkaan vapaasti, kun Jesse yritti skuutista vetäen saada purjetta alas. Kävimme siis kantillaan vielä toisenkin kerran. Ensimmäinen oikaisu kesti noin 45 sekuntia ja jälkimmäinen puoli minuuttia. Ei aivan huono suoritus. Uskokaa tai älkää, tätäkin on Kotkassa tarkoituksella treenattu. Jälleen kerran päädyimme miettimään, pitäisikö Litissä sittenkin olla kunnollinen alagaija kuminauharimpsun sijasta? Ainakin tämä kaatuminen olisi sillä vältetty. Päivän aikana nähtiin myöhemmin pari muutakin kaatumista.
Tuuli laantui päivän edetessä, mutta pysyi kuitenkin reippaan puoleisena. Saimme purjehdittua kaikkiaan neljä sarttia, vaikka näiden välillä pidettiiinkin aina käsittämättömän pitkä tauko. Vilu ehti hiipiä puseroon monta kertaa. Erään tauon aikana Jesse kävi keulapiikissä korjaamassa katkenneen kölin nostimen. Hatunnoston arvoinen suoritus, homma ei ole helppo edes kuivalla maalla, saati heiluvassa veneessä.
Tekemämme trimmimuutoksen jälkeenkin Turnipsin kovan tuulen vauhti pysyi vähintäänkin siedettävänä, joskaan ei ehkä aivan yhtä hyvänä kuin aiemmin. Pari maaliviivan kaksinkamppailua kääntyi tuttuun tapaan meille tappioksi. Ilman ensimmäisen startin lippoja olisimme kuitenkin hyvin kisassa mukana. Orderien mukaan tosin vasta kuuden purjehduksen jälkeen huonoimman startin saisi jättää pois.
Starttia odotellessa oli aikaa ottaa rennosti |
Jos joku ihmettelee, onko venekuntamme vauhti viime kesästä hiipunut, voimme vakuuttaa sen kyllä olevan tallella. Keskinkertaisista sijoituksista huolimatta purjehduksessa on menty eteenpäin. Turnipsi tulee vielä, kunhan palaset vain asettuvat kohdalleen ja tähdet ovat oikeassa asennossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti