Ohjekirjan mukaan

Luokan kärjen mitellessä isoissa kisoissa Italiassa, treenaavat turnipsiukkelit ahkerasti kotimaassa. Koska tiesimme kevään kiireiseksi, päätimme purjehtia alkukauden perstuntumalla ja intuitioon luottaen. Tämä päätös osoittautui oikeaksi. Jättämällä trimmin hienosäädön ja venevauhdin hieromisen myöhempään ajankohtaan säästimme aikaa ja energiaa purjehduksen kannalta oleellisempiin seikkoihin. Manööverit saimmekin hierottua sangen sujuviksi eikä venevauhdissakaan aivan hiljaista keliä lukuun ottamatta juuri ongelmia ilmennyt.

Aamupäivällä taivuteltiin mastoa

Nyt, kun pahimmat kiireet ovat väistyneet, tarttuivat Kilu ja Ville Northin manuaaliin ja tutkiskelivat, kuinka vene sen mukaan tulisi rikata ja purje trimmata. Turnipsissahan on kaksi erilaista kyseisen neulomon isoa ja kolme fokkaa. Alkukauden kisat olemme purjehtineet Fisher-tyyppisellä setillä ja treenanneet M5:lla. Simppelimmän oloiset Fisherit tuntuisivat ehkä sopivaan Turnipsin filosofian paremmin, mutta tämä settimme on ikävä kyllä kaikkein kulunein. Löytyisiköhän toisesta setistä toivottua lisävauhtia hiljaiselle kelille?

Paperilta luettuna netistä tulostetut trimmausohjeet vaikuttivat varsin selkeiltä ja eksakteilta, mutta pian kävi selväksi, että kyseessä oli melko suurpiirteinen paperi. Toki se on hyvä lähtökohta varmalle perustrimmille, mutta jotakuinkin vastaavaan tulokseen olimme päätyneet ainoastaan vanttiruuveja mutu-tuntumalla kääntelemällä ja kiilojen paikkaa maston kaarta ja purjeen muotoa silmämääräisesti arvioiden vaihtelemalla. Mitään järisyttävää ahaa-elämystä emme siis kokeneet. Toki oli mukava huomata, että olimme olleet oikeilla jäljillä.

Iltapäivällä ihailtiin purjeita

Aamupäivällä asioita käytännössä veneellä tutkittuamme asetimme Turnipsin rikin nortin ohjeen mukaiseen kevyen tuulen moodiin ja lähdimme iltapäivällä Villen kanssa kahden sitä merelle testaamaan. Pian töistä päässyt Jesse ilmaantui moottoriveneellä vierellemme pyörimään. Käskimme hänen viedä moisen räpättimen välittömästi rantaan ja koukkasimme ukkelin laiturin nokasta uljaan jahtimme kyytiin. Nyt treeni pääsi kunnolla alkamaan. Tuulikin oli ilahduttavasti pienen notkahduksen jälkeen taas virinnyt siedettävälle tasolle. Ohjelmassa oli rikitutkielmien lisäksi vendoja ja jiippejä. Ilma oli helteinen ja vesikin siinä määrin lämmennyt, että keskustelimme kaatokokeen suorittamisesta lähitulevaisuudessa. Jesse puolestaan testasi Villen kehoituksesta uusien liiviensä kellutuskyvyn välittömästi.

Lopulta päästiin laidalle 

Treenin lopulla tuulta alkoi olla siinä määrin, että koko porukka pääsi laidalle roikkumaan. Ohjekirjan mukaan nyt olisi ollut korkea aika siirtyä keskituulen moodiin , mutta emme enää merellä ruvenneet asetuksia muuttamaan, vaan suuntasimme kohti rantaa, jotta Ville ehti yövuoroon ja Jesse aurinkoiselle terassille vaatteitaan kuivattelemaan.

Turnipsiukkelit lähettävät terveisiä Italian retkikunnalle ja toivottavat heille nostavia shiftejä ja kireitä skuutteja kovassa kisassa!