Kotikenttä ei varsinaisesti ollut tällä kertaa etu. Toivottuja rapsakoita merituulia ei viikonloppuna nähty. Suomen päälle jumahtaneen korkeapaineen tuomat leudot pohjoistuulet taistelivat loppukesän jo veltoksi käyvää merituuli-ilmiötä vastaan. Tuloksena oli hiljaista ja vaihtelevaa sössöä, mikä ei varsinaisesti ollut merten miesten toivekeli. Järjestäjät onnistuivat viemään vaikeissakin olosuhteissa kilpailun läpi kunnialla. Ainoa ihmetystä herättänyt asia oli että jostain käsittämättömästä syystä viimeinen startti jätettiin ajamatta. Orderien mukaan tavoitteena oli purjehtia kolme lähtöä päivässä, eikä mitään syytä rantaan liputtamiseen pitänyt olla. Aikaakin olisi ollut vielä runsaasti jäljellä. Muuten hyvä kilpailu olisi voitu kruunata ajamalla viimeinen startti ihanne olosuhteisssa, juuri virinneessä 5 m/s merituulessa. Syytä rantaan liputtamiseen ei kilpailijoille koskaan kerrottu.
Tähän mennessä Turnipsiukot olivat vieneet lähtövoiton jokaisessa kilpailussa, mihin olivat osallistuneet. Nyt tämä taika murtui nolosti kotikentällä. Startitkaan eivät sunnuntaina oikein onnistuneet. Sääli siis ettei viimeistä lähtöä purjehdittu. Tämä olisi antanut meille mahdollisuuden parannella asemiamme, ehkäpä jopa saavuttaa tuo puuttuva voitto.
Vaikka loppusijoitus olikin nyt kotikentällä nolosti kauden kehnoin, jäi kisasta jotain positiivistakin mieleen:
A) Oli mukava nähdä Kotkassa radalla peräti 13 litiä.
B) Ilahduttavaa oli myös huomata, että kevyen tuulen vauhtiongelmamme näyttäisi olevan ratkaistu. Nyt vene kulki muun fleetin vauhdissa toisin kuin Jyväskylässä pari viikkoa aikaisemmin. Täytyy vain uskoa, että litiä on ajettava kevyessä kelissä todella alas ja löysin purjein.
C) Voitimme sentään tässä kisassa Kotkan laivueen jäsentenväliset.
D) Laskelmiemme mukaan kehnokin sijoitus riitti takaamaan Turnipsille rankingissa kolmannen tilan. Jo viime syksynä olimme asettaneet tavoitteeksemme sijoittaua kesän SM-kisoissa ja rankingissa viiden joukkoon. Jyväskylästä oli tuomisina vasta kuudes sija, mutta rankingissa tavoite sentään toteutui. Tältä osin Turnipsin tulokaskautta voi pitää ainakin jossain määrin onnistuneena.
Tämän kesän Lightning-kisat taitavat olla osaltamme nyt tässä. Tuusulan syyskisoihin tuskin enää raahaudumme vaikka purjehdus sinänsä meille vielä maistuukin. Treenit jatkuvat pitkin syksyä ja blogiin tulee uutta luettavaa aina silloin tällöin. Ukkelit kiittävät tässä vaiheessa mukavasta purjehdusseurasta, saamistamme runsaista vinkeistä, ohjeista ja kannustuksesta sekä tietenkin kärsivällisyydestä ja pitkämielisyydestä. Olemme oppineet kauden mittaan litipurjehduksesta paljon. Vielä vuosi sitten kukaan meistä ei ollut jalallaan astunut Lightningiin. Emme lähteneet kauteen aivan matalalla profiililla. Seuraavaan kauteen tulemme entistä vahvempina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti