tiistai 18. kesäkuuta 2013

Spinnua lennättämässä

Säädimme Villen kanssa rikin keskituulen moodiin ja lähdimme vesille reippaaseen keliin Jessen painaessa vielä töitä telakalla. Maatuulella puuskat olivat melko äkäisiä ja suunnaltaan arvaamattomia, voimakkuuttakin niillä oli alun toistakymmentä metriä. Turnipsi kiihtyi nopeasti ja plaanasi lenssillä todella kevyesti kahteen mieheen. Kryssilllä sitten saikin olla hieman tarkempi, vuoroin oli vene tulla syliin, vuoroin se meinasi lähteä lapasesta. Laivatkin häritsivat harrastusta, jostain syystä niitä oli liikkeellä tavallista enemmän.  Emme halunneet ottaa riskiä niiden eteen kaatumisesta, joten Luovimme Veleiron telakalle väylän reunoja pitkin. Laiturilta nappasimme Jessen vauhdissa kyytiin ja spinnu oli ylhäällä alta aikayksikön. Kolmestaan jiipit sujuivat helposti tässäkin kelissä, joskin kerran tiukassa paikassa pääsi spinnupuomi karkaamaan ylös barbereita löysättäessä.

Onkohan tämä nyt sitä leijapurjehdusta?
Kiersimme Kotkan saaren niin pitkälle, kuin mahdollista ja kävimme näyttämässä venettä niin Tulikukon terassilla Sapokassa, kuin Merituulentien sillallakin. Takaisinpäin purjehtiessamme keli oli jo selvästi leppynyt. Nyt Jesse sai idean yrittää lennättää spinnua leijana niin kaukana kuin suinkin. Melko mukavasti purje nousi korkeuksiin, kun skuuteista ja fallista annettiin riitävästi löysää. Aika tarkasti sai niin köysissä kuin pinnassakin kikkailla, jotta purjeen sai pysymään täyttyneenä. Ylhäällä lentävä pallokas meni omituisen muotoiseksi, mutta kantoi veneen keulaa mukavasti ja vauhtikin pysyi hyvänä. Eihän tälläisessä tietenkään mitään järkeä  ollut, mutta pitäähän kaikkea kokeilla.

Kuuden maissa tuuli alkoi heiketä ja aloimme suunnitella rantautumista. Allonmurtajalle päästyämme vastaan tuli kaksi viklaa ja laser, jotka olivat lähdössä rataa kiertämään. Meidän piti tietenkin osallistua leikkiin ja niinpä siirryimme muiden kanssa starttilinjalle. Saimme kohtuullisen lähdön, mutta alempaa startannut vikla sai puuskan ensin ja veti parin veneen mittaisen kaulan. Melko nopeasti ero kuitenkin kurottiin umpeen ja ensimmäisllä käännepisteellä Turnipsi oli kärjessä. Avotuulella keli vaihteli lähes tyynestä kohtuullisiin puuskiin ja plattiksesta lähes kryssikulmille. Pystyimme kuitenkin kuromaan lisää etumatkaa spinnuttomiin kilpakumppaneihimme.

Ei hullumpaa, Kotkan saari tuli kierrettyä lähes kokonaan.
Maksiminopeus oli 10,5 solmua ja matkaa kertyi 16 mailia.
Tämänkertainen treeni oli melko tavoitteetonta purjehtimista, mutta eiköhän tässäkin vene tullut hieman tutummaksi ja sen käsittelytaidot kasvaneet. Nyt, kun seuraaviin kisoihin on pitkä aika, olisi hyvä saada muutamia harjoituslähtöjä purjehdittua ja vertailtua venevauhtia muiden veneiden kanssa. Matkapurjehduksia emme koe kovin mielekkäinä ja Keitele Regatan ajankohtakin sopii meille huonosti, Ouluun on taas kovin pitkä matka ja Kotkassa on  samana viikonloppuna kölivenekisat. Näillä näkymin Turnipsin seuraava kisastartti onkin vasta elokuussa Jyväskylän SM-kisoissa, ellemme sitten innostu tätä ennen treenimielessä Tuusulan viikkokisoihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti