Sunnuntaiksi oli luvattu kohtalaista 6-7m/s tuulta, mutta
pian vesille päästyämme selvisi, että tuulta saataisiin jopa luvattua enemmän.
Tämä sopi meille ja innoissamme saavuimme ensimmäisen startin maaliin
kolmansina. Tuuli oli lauantain tapaan jälleen erittäin puuskaista ja
shiftailevaa. Jopa 45 asteen suunnanvaihtelut ja perustuuleen verrattuna yli tuplavahvuudella
iskeneet puuskat tekivät purjehduksesta todella haastavaa. Kovan kelin
venevauhtimme niin kryssillä kuin avotuulillakin vaikuttaa oikein hyvältä, jostain
meidän täytyy vielä oppia kaivamaan vastaava vaihde kevyemmillekin keleille. Tulemme
siis jatkamaan tiivistä harjoittelua.
Lähestyttäessä toisen startin ylämerkkiä alkoi meno lauantailta tuttuun tapaan vastustaa. Ensin veneitä pyrki ohi joka suunnasta ja lopulta spinnua
nostaessa söhläsimme kankaan kiilaantumaan alavantin ja maston väliin. Juuri samalla
hetkellä iskenyt puuska täytti purjeen iloisesti ja pallokkaan yläosaan syntyi metrin
mittainen aika ikävän näköinen palkeenkieli. Ei muuta kuin spinnu alas ja suosiolla rantaan vaihtamaan varapurje tilalle. Tästä startista tuli siis DNF. Samassa
lähdössä sattui muitakin välinerikkoja ja yksi nurinmeno, joten emme olleet
ongelmiemme kanssa aivan yksin.
Kilpailun viimeiseen lähtöön ukkelit sitten saapuivat vastoinkäymisestä
sisuuntuneina. Pakollisen varikkopysähdyksen jälkeen radalle ehdittiin juuri
sopivasti. Saimme kohtuullisen hyvän lähdön keskeltä linjaa melko vapaissa
tuulissa ja riittävällä alkuvauhdilla. Kovat puuskat näyttivät tuottavan
vastustajille enemmän harmia kuin meille ja kun tällä kertaa shiftien lukeminenkin
onnistui mukavasti, kiersimme yläpoijun ensimmäisinä. Vaikka varaspinnu onkin
melkoinen rimpula varsinaisen kisapurjeen rinnalla, tuntui se silti kuljettavan
Turnipsia riittävän rivakasti. Viimeisestä
startista tuli lopulta lähtövoitto suhteellisen vaivattomalla purjehduksella. Rannassa
keskusteltaessa Kankaan Riitta ehdotti, että hän voisi toimittaa repeytyneen purjeemme
WB:lle Lauttasaareen korjattavaksi. Tartuimme kiitollisuudella tarjoukseen.
Näin reilussa porukassa on kiva purjehtia.
Jesse ja Ville chillailevat kisojen jälkiminigeissa Lahden aurinkoisella rantabulevardilla |
Kotimatka sujui tuttuun tapaan jälkipelejä pelatessa ja
jossittelua harrastettaessa. Neljäs sija ei ollut aivan sitä, mitä lähdimme tavoittelemaan, mutta riittävän lähellä kuitenkin. Ison regatan järjestelyt ja tulospalvelu tuntuivat
pelaavan varsin mallikkaasti ja päivän purjehdusten päälle nautittu lounas oli hienosti
toteutettu. Myös slipi oli erinomainen. Pientä purnausta ukkeleiden mielissä aiheutti
taas aikaiset starttiajat sekä molempina kisapäivinä lähtöään odottelevien
H-veneiden kova hinku linjalle ennen aikojaan. Kyllä järvellä olisi varmasti löytynyt vettä odotella hieman loitommallakin. Kisojen päätteeksi löysimme tien poskesta joltain toiselta pudonneet
pelastusliivit. Valitettavasti nämä eivät vain olleet ne meidän etsimämme,
joten toimitimme löytötavaran kilpailutoimistoon.
Pientä ilonaihetta tiimille antaa myös se, että viikonlopun aikana on tämän blogimme kokonaisklikkausten määrä siirtynyt taas uudelle tuhatluvulle.
Lightning-luokan Ranking-tilanne kahden osakilpailun jälkeen.
Pientä ilonaihetta tiimille antaa myös se, että viikonlopun aikana on tämän blogimme kokonaisklikkausten määrä siirtynyt taas uudelle tuhatluvulle.
Lightning-luokan Ranking-tilanne kahden osakilpailun jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti